Historia
"Kaikkina aikoina on ollut sekä aktiiveja, että pelkkiä nimijäseniä. Yhden panos on ehkä ollut näkyvämpi kuin toisen, mutta jokaisen tärkeä. Johtokunnan jäsenet ovat vaihtuneet; kuka nopeammin, kuka kauemmin kestettyään. Jokaisen toiminta olisi voinut olla tehokkaampaa, ainakin jonkun toisen mielestä. Joskus on ollut "sisäpiirejä", toisinaan vain tietyt rodut suosiossa. Yksi on vetänyt "omaan pussiin", toinen on syytänyt ulos. Aina joku on suuttunut jostakin. Toiminta on ollut vauhdissa ja lamassa, riippuen miltä kantila katsoo ja kuka katsoo. Kuitenkin... Olemme jokainen omalta osaltamme olleet rikastuttamassa yhdistyksen toimintaa. Tuomassa siihen uutta lisäväriä tai jarruttamassa liian huimia suunnitelmia. Näinhän pitää ollakin. Se on elinehto, jotta yhdistyksemme pysyisi vireänä. Ja menisi eteenpäin ja ylöspäin. Se on rikkautta."
(Ulla Koljonen, KPSH:n 35-vuotis historiikki, 1983)
Aikajana nykypäivästä yhdistyksen perustamisvuoteen
2020-luku
2020-luvulla yhdistyksen puheenjohtajina on toiminut Marianne Punkki (2016-2020) sekä heinäkuusta 2020 alkaen Terhi Räty.
2010-luku
Vanhaa ylläpitäen ja uutta kehittäen
2010-luvulla yhdistyksessä on panostettu merkittävästi talviharjoitteluolosuhteisiin, mikä on mahdollistanut mm. agilityn ja tokon täysipainoisen harjoittelun myös talviaikaan. Vuosikymmenen alussa yhdistys vuokrasi pienehköä Likolahdessa sijaitsevaa Telkkisenhallia, kun taas 2015-2016 harrastajilla oli käytössä kisamitat täyttävä Etelä-Kuopiossa sijaitseva Viiksi-Areena.
Syksyllä 2016 puolestaan vietettiin KPSH hallin avajaisia Kylmämäessä Viiksi-Areenan vuokrasopimuksen päätyttyä.
Isona ponnistuksena mainittakoon sadan talkoolaisen voimin järjestetyt Toko SM-kisat vuonna 2012. Vuosikymmenen aikana toiminta on jatkunut muutenkin vilkkaana. Lajiryhmissä harjoitellaan ahkerasti ja kokeita, kisoja sekä koulutuksia on järjestetty kaikissa monilajiseuramme lajeissa.
Vuosi 2018 oli yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuosi, joka huipentui vuoden lopussa Puijon Majalla pidettyihin juhliin.
2010-luvulla yhdistyksen puheenjohtajina on toiminut Leija Koponen (2011-16) sekä maaliskuusta 2016 alkaen Marianne Punkki.
2000-luku
Toiminta kehittyy ja kasvaa
Uudella vuosituhannella toiminta jatkui vilkkaana.
Toimintaa alettiin organisoimaan nostamalla esille keskeisimmiksi linjatut toiminnot; koulutus-, kilpailu- ja koetoiminta, tiedotustoiminta, sekä näyttely- ja majatoiminta.
Koulutustapahtumien keskeisinä sijainteina toimivat Haukkumaja, Kaarihalli, Suunnistajanpuiston kenttä, sekä Kuopio-halli teorialuentojen ja ulkokenttäharjoitusten merkeissä. Talvikauden harjoitukset oli siirretty lämmintä harjoittelutilaa kaipaavien lajien osalta kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevalle Lemmikkiareenalle.
Yhdistys jatkoi aktiivisesti koulutusta eri koemuodoissa ja järjesti kooulutusohjaaja ja koetoimitsijakursseja eri lajeissa.
Yhdistyksen nimissä jatkettiin myös aktiivista kilpailujen ja kokeiden järjestämistä. Vuoden 2000 toukokuussa yhdistys järjesti ensimmäisen BH-kokeensa, joka oli kokeena tullut vaadittavaksi suoritteeksi palveluskoirapuolelle vain muutamaa kuukautta aikaisemmin voimaan astuneella sääntömuutoksella.
Vuonna 2003 KPSH:n järjestämissä kokeissa ja kilpailuissa nähtiin yhteensä 371 osallistujaa ja lisäksi luonnetesteissä testattiin 40 koiraa.
Vuonna 2005 yhdistys otti vastuulleen tottelevaisuuskokeen joukkue- ja yksilösuomenmestaruuskokeen järjestelyvastuun. Kaksi vuotta myöhemmin yhdistys vastasi pelastuskoirien sm- joukkuekatselmuksen järjestelyistä yhdessä Siilinjärven ja Maaningan pelastuskoira ry:n, Pelastusopiston, Poliisin, Pohjois-Karjalan rajavartiaston ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa.
Kaksituhattaluvulla seuran jäsenmäärä oli n. 300. Yhdistyksen puheejohtajina toimivat Mikko Miettinen (1998-2000), Tiina Sutinen (2001-01), Riitta Ahonen (2002-08) ja Eija Ruotsalainen (2008-11)
1990-luku
Tapahtumarikas vuosikymmen
Yhdeksänkymmentäluvulla koulutustoimintaa siirrettiin Hatsalan kentältä Suunnistajanpuiston kentälle. Yhdistys alkoi järjestää myös tapakasvatus- ja opetuskursseja.
Majan kunnostustöitä tehtiin ahkerasti mm. keittiö uusittiin ja sauna- ja saniteettitilat rakennettiin majarakennuksen yhteyteen. Lisäksi majoituskapasiteettia kasvatettiin rakentamalla pihaan uusi aittarakennus.
Uusi lajivastaavajärjestelmä toi uusia harrastukseen sitoutuneita kouluttajia sekä koiranohjaajia mukaan yhdistyksen toimintaan. Jaostojen toiminta oli monipuolista ja tulosta syntyi monella saralla.
Vuosikymmenen suurimpina tapahtumina vuosina 1994 ja 1995 yhdistys järjesti Agi-Kuopio agilitytapahtumat, jotka olivat samalla avoimet agility -suomenmestaruuskilpailut. Pelastuskoirien joukkue SM-kisat sekä kahtena vuonna peräkkäin järjestetyt rauniokoirien Suomenmestaruus kokeet olivat myös merkittäviä tapahtumia 1990-luvulla.
Pontta yhdistyksen harrastustoiminnan kehittämiseen yhä edelleen antoivat 90-luvulla saavutetut sijoitukset kärjen tuntumaan usean lajin korkeimman kansallisen tason kilpailuissa mm. rauniokoirien sm-kilpailuissa, nuorten ohjaajien agility-sm:ssa sekä palveluskoira- ja vetokoirapuolen arvokisoissa.
Vuonna 1998 vietettiin yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuotta.
Yhdeksänkymmentäluvulla yhdistyksen jäsenmäärä kohosi ensimmäisen kerran yli 300:n jäsenen. Yhdistyksen puheejohtajina toimivat Jorma Kerkkä (1988-92), Kari Weisell (1993-97) ja Mikko Miettinen (1998-2000).
1980-luku
Jäsenmäärä kasvoi ja toiminta laajeni
1980-luvulla toiminta oli vilkasta ja monipuolista.
Koiria koulutettiin edelleen Hatsalan kentällä ja kilpailuja järjestettiin Maaningalla, majan läheisyydessä.
Kukin laji järjesti harrastajilleen kerhoiltoja, koulutuksia ja kokeita. Järjestettiin myös ensimmäiset rotuesittelytapatumat ja nuorisojaosto perustettiin.
Yhteisinä ponnistuksina osallistuttiin Kuopion koiranäyttelyn ja erilaisten tapahtumien järjestelyihin. Vuonna 1988 seura järjesti Pelastuskoirien Raunio SM-kilpailut.
Myös agilityharrastus alkoi tehdä tuloaan. Yhdistyksellämme oli talkoovoimin rakennetut agilityesteet ja kesäisin pidettiin agilityharjoituksia ja -näytöksiä erilaisten tapahtumien yhteydessä.
Kuopion kaupungin pieneläinhautausmaan hoito ja löytöeläinsuojan ylläpitäminen siirtyivät yhdistyksen tehtävikisi vuonna 1989. Samana vuonna aloitettiin myös kaupungilta saadun uuden Suunnistajanpuiston koulutuskentän kunnostustyöt.
Kahdeksankymmentäluvulla yhdistyksen jäsenmäärä nousi yli 250 jäsenen. Yhdistyksen puheejohtajina toimivat Jyrki Aho (1981-82), Ulla Koljonen (1983-87) ja Jorma Kerkkä (1988-92).
1970-luku
Haukkumaja valmistuu
Alkuvuonna 1971 yhdistys teki merkittävän ja kauaskantoisen päätöksen; yhdistyksen omistukseen hankittiin palsta Maaningalta Kangaslammen rannalta ja alettiin rakentamaa Haukkumajaa. Idean isä oli Sulo Väänänen, joka kävi kilpailumatkalla Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen Haukkulaaksossa.
Tontin raivaus ja majan rakennustyöt tehtiin pääosin talkoovoimin. Majan viralliset avajaiset pidettiin toukokuussa 1973.
Majalla järjestettiin mm. yhdistyksen pikkujouluja, erilaisia talvi-ja kevätriehoja sekä kerhoiltoja yhdistyksen jäsenille.
Etenkin majan historian alkuvuosina 70-luvulla erilaiset yhdistykset ja työpajat vuokrasivat majaa ahkerasti. Myös poliisit koirineen viettivät harjoitusleirejä majalla.
Lisäksi yhdistys järjesti PK-kokeita ahkerasti majalla ja vuonna 1975 seura järjesti palveluskoirien SM-kokeet.
Tottelevaisuusharjoituksia pidettiin Hatsalan kentällä. Etenkin keväisin harrastajat olivat innokkaita osallistumaan koulutuksiin, jolloin Hatsalan kentällä saattoi olla paikoillaanolossa jopa kuutisenkymmentä koiraa yhtä aikaa.
Seitsemänkymmentäluvulla yhdistyksen puheejohtajina toimivat rakennusmestari Matti Laukkanen (1969-75) ja Urho Kainulainen eli "Urkki" (1975-1980).
1960-luku
Yhdistyksen nimeksi Kuopion Palvelus- ja
Seurakoiraharrastajat ry
1960-luvulla yhdistyksen toimintaan tuli mukaan uusia aktivisteja. Vuonna 1965 hyväksyttiin sääntömuutos ja yhdistyksen nimeksi tuli Kuopion Palvelus- ja Seurakoiraharrastajat ry. Toiminta avattiin siten virallisesti myös muille kuin palveluskoiraharrastajille.
Yhdistys järjesti koiranäyttelyitä sekä useita tottelevaisuus- ja maastokokeita sulan maan aikaan.
Kuusikymmentäluvulla seuran jäsenmäärä oli jo 150. Yhdistyksen puheejohtajina toimivat esimies Toivo Iivarinen (1961-66), farmaseutti Aila Heinonen (1967-68) ja rakennusmestari Matti Laukkanen (1969-75).
1950-luku
Toiminta vauhtiin
Viisikymmentäluvulla toimintaan tuli mukaan apulaiskaupunginjohtaja Pentti Tuomi, joka sai järjestettyä hyvät koulutuskentät ja kaupungin maita harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Yhdistyksen pääpaino oli koirien koulutuksessa ja ohjattuja tottelevaisuusharjoituksia järjestettiin kolmesti viikossa.
Kesällä 1959 yhdistys järjesti suojelua ja opastuskoetta lukuunottamatta kaikkien PK -lajien viralliset kokeet. Yhdistys teki 50- ja 60-lukujen vaihteessa tiivistä yhteistyötä Oulun, Jyväskylän ja Mikkelin palveluskoiraväen kanssa. PK -kokeita järjestettiin vuorotellen naapuriyhdistysten kanssa.
Viisikymmentäluvulla seuran jäsenmäärä vaihteli 50 henkilön molemmin puolin. Yhdistyksen puheenjohtajina toimivat apulaisnimismies Kauko Multamäki (1950-51), ratsumestari Ragnar Lieksa eli "Rankku" (1952-58) ja Eino Kuosmanen (1959-60).
1940-luku
Yhdistys perustetaan
Yhdistyksen perustamiskirja sääntöineen allekirjoitettiin Kuopiossa marraskuun 10. päivänä 1948 ja se merkittiin yhdistysrekisteriin 2. päivänä maaliskuuta 1950. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli vuosina 1948-1950 majuri Reino Penttinen. Perustettaessa yhdistyksen nimi oli Kuopion Palveluskoiraharrastajat.
Näin yhdistyksen perustamisesta kerrotaan vuonna 1949 laaditussa lehdistötiedotteessa:
"Viime vuoden marraskuulla kokoontui joukko kaupunkimme asianharrastajia keskustelemaan palveluskoiraharrastuksen elvyttämisestä paikkakunnallamme. Tuloksena oli Kuopion Palveluskoiraharrastajat -nimisen yhdistyksen perustaminen. Sääntöjen mukaan on yhdistyksen tarkoituksena herättää Kuopiossa ja sen lähiympäristössä harrastusta palveluskoira-asiaan, edistää palveluskoirarotujen jalostamista ja ohjata jäseniään oikein kasvattamaan ja opettamaan palveluskoiria. Päämääriään pyrkii yhdistys toteuttamaan kokeiden, näyttelyiden, kurssien sekä neuvontatyön ohella."
Vain kunnollisesti koulutettu koira voi hyödyttää isäntäänsä erilaisilla palveluksilla. Kouluttamaton hurtta on hyödytön ja usein vaarallinenkin sivullisille ja jopa isännälleenkin. Siinä syyt, jotka ovat saaneet kuopiolaisetkin koiramiehet liittymään yhteen koirakannan ja erikoisesti sen koulutuksen kehittämiseksi.
Lähteet: Historiikki KPSH ry:n 35-vuotistaipaleelta (1983), Tassusanomat 2008-2015, KPSH ry:n arkistot
